Hetkestä elämys - Tilaisuudesta juhla

Kun Yön kuningattaren aaria ravistaa sisäelimiä

---Mutta sitten… Yön kuningatar. Voi hyvä luoja. Eräs oopperaa paremmin tunteva ystävä kuvasi esityksen jälkeen, että Yön kuningatar on kuin jääkiekko-ottelun odotettu tähti, legendaarinen mailataikuri, joka tulee kentälle vain harkitulla hetkellä ja laukoo joka kerran maalin. Sekä poistuu suosionosoitusten saattelemana.

Juuri niin tekee Marika Hölttä Oulun teatterin Taikahuilussa. Hän leijuu (sananmukaisesti) lavalle, varastaa koko katsomon herpaantumattoman huomion – ja laulaa. Hyvä taivaan isä ja kaikkivaltias – hän laulaa niin että sisäelimeni puristuvat kasaan, hengitykseni salpaantuu ja vesi puristuu ulos silmäkulmistani. Kun aaria loppuu, sydän lyö muutaman kerran tyhjää, ennen kuin uskallan taas hengittää.---

"Marika Hölttä on tähti"

Hän pääsi oikeuksiinsa ooppera-aarioissaan mutta myös hyvänä mikrofonilaulajana sekä uskottavana kevyemmän musiikin tulkitsijana. --- Ymmärsipä yleisö aarioita tai ei, Marika Hölttä räjäytti pankin tulkinnoillaan niistä. --- Varmasti, puhtaasti ja vaivattomasti soiva ääni ihastutti korkeimpia säveliä myöten. Viimeistään Höltän heittäytyminen Cunegonden teatraaliseen osaan sai yleisön haltioitumaan. Suosionosoituksista ei ollut tulla loppua. Tästä tilaisuudesta saatamme sanoa myöhemmin ylpeinä, että kuulimme Marika Hölttää jo silloin, kun hän ei vielä ollut kuuluisa.

Naisten sarjan kakkonen, sopraano Marika Hölttä (s. 1991) osoittautui loistavaksi koloratuurikyvyksi.

Delibesin Lakmén huippuvaikeassa Kelloaariassa Höltän kirkkaan kevyt lyyrinen sopraano helisi ja taituroi valloittavan kauniisti. Höltällä on jo erittäin hyvä tekniikka. Hän pystyi poimimaan Lakmén vaarallisen korkeat huippusävelet sulokkaan heleästi, kirkumatta.

Verdin Rigoletton Gildan Caro nome -aariassa Hölttä oli haltioituneesti rakastunut nuori nainen, jonka ääni säteili kristallinkirkkaana. Trilleissä on vielä opeteltavaa – kuten (voittaja) Virva Puumalallakin.

Sopraano Marika Hölttä jatkoi siitä, mihin oli välierissä päätynyt: taitavaan tekniseen ja tulkinnalliseen suoritukseen. Milloinhan aika on kypsä antaa koloratuurin voittaa? Toki Höltälläkin on puutteensa, mutta Verdin Rigolettosta Gildan aaria mielenkiintoisella kadenssin muunnoksella kuin Deliben Lakmén aaria (Lakmé) olivat hienoja tasapainoisia suorituksia. Palkintona ansiokkaasta rupeamasta tuli naisten sarjan toinen sija.